Tarkkaavaisuus

                                     Tarkkaavaisuus

Tarkkaavaisuus on keskittymistä ja huomion kohdentamista tiettyyn asiaan tai kohteeseen. Tarkkaavaisuus voi olla tiedostamatonta tai tiedostettua, ja sitä voi häiritä jotkin tekijät, esim. väsymys tai jotkin sairaudet. Tarkkaavaisuutta voidaan jakaa eri tehtäviin, mutta tarkkaavaisuuden kapasiteetti on  erään hypoteesin mukaan rajallinen ; ihminen ei pysty tekemään montaa haastavaa tehtävää samanaikaisesti. Tarkkaavaisuuteen vaikuttaa esim. tehtävien vaativuus, samankaltaisuus ja harjoitus. Kun jonkin asian on oppinut ja asia on automatisoitunut, on mahdollista tehdä myös jotain toista asiaa samanaikaisesti.

Tarkkaavaisuuden tutkimisessa käytetään mm. dikoottista kuuntelua, jossa koehenkilölle esitetään kuulokkeiden kautta eri viestejä oikeaan ja vasempaan korvaan. Tällaisten tutkimusten tuloksena on huomattu, ettei ihminen pysty lähes ollenkaan jakamaan tarkkaavaisuuttaan molempiin viesteihin. Mutta jos ihminen kuulee oman nimensä tai jonkun muun hänelle tärkeän sanan keskustelussa, johon hän ei ole keskittynyt, hänen tarkkaavaisuutensa yleensä siirtyy. Tätä ilmiötä kutsutaan cocktail party - ilmiöksi.

Muita tarkkaavaisuuteen käytettyjä tutkintamenetelmiä:

- MRI
- MEG
- EEG
- lyhyet muistia kuormittavat tehtävät

Tarkkaavaisuuten liittyvät tekijät ovat aikaisemmat tapahtumat, skeemat, havaitsija, havaintoärsykkeen laatu ja kiinnostus. Tarkkaavaisuushäiriöt (ADD) johtuvat poikkeavuuksista aivojen toiminnassa, ja häiriöitä todetaan paljon lapsilla, sekä vangeilla tarkkaavaisuushäiriöt ovat huomattavasti yleisempiä kuin muilla ihmisillä. Tarkkaavaisuushäiriöt heikentävät usein oppimistulosta ja voivat myös vaikuttaa ihmisen sosiaaliseen sopeutumiseen aikuisena. Tarkkaavaisuushäiriöiden taustalla on usein joko geneettinen alttius tai muusta syystä johtuva aivojen kehityksen poikkeama. Tarkkaavaisuushäiriötä voidaan pitää hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka ihmisen geneettisen perimän luoma alttius tiettyyn häiriöön voi joko korostua tai lieventyä ympäristön ja kokemusten vaikutuksesta.

Sanastoa

habituaatio : ärsykkeeseen tottuminen
inhibointi : häiritsevien impulssien poissulkeminen
orientaatiorefleksi : tarkkaavaisuuden kiinnittäminen uusiin, yllättäviin, äänekkäisiin jne. ärsykkeisiin
tarkkaavaisuuden valokeila : visuaalinen tarkkavaisuus kohdistuu siihen, mihin katseemmekin

Aivot & psyyke

                          Aivot ja Psyyke

Evoluutiopsykologia = tarkastelee ihmisen käyttäytymistä pitkän lajikehityksen tuloksena

Komparatiivinen psykologia = tutkii, mitkä toiminnot ovat samat ihmisillä ja eläimillä

Neuropsykologia = tutkii aivojen ja psyykkisten toimintojen välistä yhteyttä

Kognitiivinen neurotiede = tutkii sitä, millä tavoin ihmisten ja eläinten hermosto hoitaa erilaisia kognitiivisia prosesseja

                                                     Hermoston rakenne ja toiminta

Aivokuori eli korteksi on kognitiivisten toimintojen kannalta aivojen tärkein osa

Tietoisuus

                             Tietoisuus

Ihminen on tietoinen siitä, mitä tekee ja ajattelee.Ihminen tiedostaa oman toimintansa ja ajatustensa taustalla olevia syitä, sekä sen minkälainen henkilö hän on. Lääketieteen näkökulmasta tietoisuus on                                sitä, että ihminen on tajuissaan ja havaitsee ärsykkeitä.

Kognitiiviset prosessit, esim. muisti ja havaitseminen ovat usein tietoisia. Monet arkipäiväiset askareet kuitenkin ajan myötä automatioituvat, eikä niitä enää tiedosta. Ihminen usein oppii asioita tiedostamattaan, ehdollistumalla. Monien pelkotilojen taustalla on todettu olevan tiedostamatonta oppimista.

Tietoisuuden tasot

 Tietoisuuden taso                         Toiminto                           Aivorakenne

Perustajunta          Orientaatiorefleksi,ehdollistuminen      Aivorunko

Perustietoisuus                  Kognitiiviset prosessit                      Isot aivot

Reflektiivinen tietoisuus     Tietoisuus itsestä,mielen teoria        Isot aivot

Neglect-ilmiö = kyvyttömyys suunnata tarkkaavaisuutta ja tietoisuutta vasemmalle

Hypnoosi = unenomainen tila, jossa ihminen on tavallista alttiimpi ulkopuolisille vaikutuksille 

Tietoisuuteen voi liittyä myös aistiharhoja ja harhaluuloja (vrt. psykoosi).

Tietyt huumausaineet, hallusinogeenit, voivat aiheuttaa harha-aistimuksia (esim. LSD), joiden käytöstä voi jäädä pysyviä näköharhoja. Häiriöiden syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta sen uskotaan liittyvän siihen, että huumausaine muuttaa pysyvästi näköaivokuoren toimintaa. Huumausaineiden käyttö voi johtaa psykoosiin. 

Vireys, nukkuminen & uni

                              Vireystila

                                     = elimistön fyysinen aktivaatiotaso

               Huono vireystila on väsymystä, keskittymisen puutetta, tarkkaavaisuuden heikkoutta. Väsyneenä on vaikea opiskella ja suoriutua tarkkaavaisuutta vaativista tehtävistä. Matala vireystila                             lisää onnettomuuksien riskiä esim. liikenteessä. Hyvä suoritus vaatii usein
                                                          korkeaa vireystilaa.

Ihmisen rytmit ovat joko ; sisäsyntyisiä (väliaivojen hypotalamus säätelee, biologinen vuorokausirytmi 25h/vrk) TAI ympäristön aiheuttamia (valon määrä; pimeässä käpyrauhanen tuottaa melatoniinia eli pimeähormonia, ympäristön tapahtumat, toiminta, aineenvaihdunta, yhteiskunta ja kulttuuri)

                             Univaje heikentää valppautta ja vaikeuttaa oppimista

Jo parin tunnin univaje aiheuttaa selviä oireita : väsymystä, mielialan laskua ja heikentyneitä tuloksia valppautta vaativissa tehtävissä. Lievä univaje vastaa 0,2 promillen humalatilaa ja koko yön valvominen 0,9 promillen humalatilaa!!

Tutkimuksissa on myös havaittu huonon unenlaadun olevan kytköksissä kuolleisuuteen. (Suomessa vain miehillä)

Unihäiriöt ovat yleisiä ja niistä kärsii useimmat ihmiset jossain vaiheessa elämää. Tavallisin häiriö on nukahtamisvaikeus, ja lapsilla vuoteenkastelu, painajaiset ja unissakävely. Aikuisten unihäiriöistä tavallisin on uniapnea, joka aiheuttaa toistuvia, lyhytkestoisia hengityksen pysähtymisiä nukkumisen aikana.

Unet. Mistä ne tulevat ja mistä niiden sisällöt kertovat? Sigmund Freudin psykodynaamisen teorian mukaan unet ovat portti ihmisen piilotajuntaan, tiedostamattomaan psyykkiseen todellisuuteen. Torjutut toiveet, halut ja pelot pukeutuvat usein unissa symboliseen muotoon. Eräs suomalainen tutkija taas on esittänyt evoluutiopsykologisen tulkinnan unien näkemisestä ; unet valmistavat ihmistä kohtaamaan valve-elämän tilanteita.

Muistin toiminta

                                          Muisti

                    Muisti rakentuu sensorisesta muistista, työmuistista ja säilömuistista.

                                                           Sensorinen muisti :

                                 - Aistiärsykkeiden käsittely

                                 - Tehtävä ylläpitää aistimusta sen aikaa, että se ehditään tulkita

                                

                                 Ikonimuisti:

           

                                  - näköaistiin liittyvä muistitoiminto

                                  - ylläpitää nähtyä noin 5 sekuntia

                                  - ottaa vastaan näönvaraista ainesta

                                Kaikumuisti:

         

                                 - ylläpitää kuultua noin 4 sekuntia

                                 - ottaa vastaan kuulonvaraista ainesta

Sensorinen muisti toimii puskurina joka valikoi ympäristöstä ne ärsykkeet, jotka pääsevät työmuistin                                                 käsiteltäviksi ja ihmisen tietoisuuteen.

                                       

                                                                  Työmuisti :

                                  - lyhytkestoinen

                                  - se mitä ja millä ajattelet juuri nyt

                                  - jakautuu komentoyksikköön, fonologiseen silmukkaan ja visuaalis-                                                      avaruudelliseen lehtiöön

                                  - yhdistää aistitiedon ja muistitiedon

                                                                 Säilömuisti :

                                  - asiat joita ei parhaillaan käytetä, mutta tarvitaan nykyhetken ymmärtämiseen

                                  - säilyttää tietoja, taitoja ja muistoja

                                  Toimintatapamuisti:

              

                                  - miten suoritetaan toimintoja

                                  Sisältömuisti:

                                  - jaetaan episodiseen muistiin ja tietomuistiin

Mieleen palauttamiseen vaikuttaa monet tekijät. Säilömuistissa oleva tieto voidaan palauttaa mieleen erilaisten vihjeiden avulla, ja asiayhteys eli konteksti tukee mieleen palauttamista. Myös fysiologisen tilan ja mielialan on todettu edistävän mieleen palauttamista.

Muistaminen on rekonstruktiivista toimintaa, eli uudelleen rakentamista.

Valemuistot = väärisyneet tai täysin väärät muistot, joiden todenmukaisuudesta yksilö on kuitenkin vakuuttunut

Asioiden unohtamiseen on monia täysin normaaleja syitä, esim. ärsykkeiden epäselvyys, heikkous ja useiden ärsykkeiden samanaikaisuus. Unohtaminen  voi olla myös seurausta aivotoiminnan häiriöistä (amnesia, alzheimerin tauti, ohimolohkon sisäiset sairaudet)

Havaitseminen

                         Havaitseminen

                                                       Havainnon syntyminen


                                    ärsyke   --------> aistimus ---------> havainto



Havaintokehän periaatteen mukaisesti yksilön skeemat ohjaavat sekä huomion kiinnittämistä eri kohteisiin, että ympäristöstä saatavan tiedon valikointia. Havainnon muodostuessa aistimukset järjestäytyvät tunnistettaviksi muodoiksi ja hahmoiksi. Havainto voidaan määritellä aistimukselle annetuksi merkitykseksi.

Havaitsemisprosessi voi lähteä liikkeelle ärsykkeistä, jolloin puhutaan ärsykelähtöisestä prosessoinnista. Jos lähtökohtana ovat yksilön skeemat ja odotukset, puhutaan skeemalähtöisestä prosessoinnista.

Syvyyshavainnot

Silmien verkkokalvoille muodostuu havaitusta kohteesta kaksi erilaista kuvaa. Tällaista kuvaa kutsutaan binokulaariseksi. Kuvat eivät ole identtiset, sillä ne heijastuvat verkkokalvoille hieman eri kulmista. Binokulaarisuuden ansiosta ihminen pystyy muodostamaan kolmiulotteisia syvyyshavaintoja kahdesta kaksiulotteisesta kuvasta.

Havaintoharha = ärsykkeestä tehty virhepäätelmä