= elimistön fyysinen aktivaatiotaso
Huono vireystila on väsymystä, keskittymisen puutetta, tarkkaavaisuuden heikkoutta. Väsyneenä on vaikea opiskella ja suoriutua tarkkaavaisuutta vaativista tehtävistä. Matala vireystila lisää onnettomuuksien riskiä esim. liikenteessä. Hyvä suoritus vaatii usein
korkeaa vireystilaa.
Ihmisen rytmit ovat joko ; sisäsyntyisiä (väliaivojen hypotalamus säätelee, biologinen vuorokausirytmi 25h/vrk) TAI ympäristön aiheuttamia (valon määrä; pimeässä käpyrauhanen tuottaa melatoniinia eli pimeähormonia, ympäristön tapahtumat, toiminta, aineenvaihdunta, yhteiskunta ja kulttuuri)
Univaje heikentää valppautta ja vaikeuttaa oppimista
Jo parin tunnin univaje aiheuttaa selviä oireita : väsymystä, mielialan laskua ja heikentyneitä tuloksia valppautta vaativissa tehtävissä. Lievä univaje vastaa 0,2 promillen humalatilaa ja koko yön valvominen 0,9 promillen humalatilaa!!
Tutkimuksissa on myös havaittu huonon unenlaadun olevan kytköksissä kuolleisuuteen. (Suomessa vain miehillä)
Unihäiriöt ovat yleisiä ja niistä kärsii useimmat ihmiset jossain vaiheessa elämää. Tavallisin häiriö on nukahtamisvaikeus, ja lapsilla vuoteenkastelu, painajaiset ja unissakävely. Aikuisten unihäiriöistä tavallisin on uniapnea, joka aiheuttaa toistuvia, lyhytkestoisia hengityksen pysähtymisiä nukkumisen aikana.
Unet. Mistä ne tulevat ja mistä niiden sisällöt kertovat? Sigmund Freudin psykodynaamisen teorian mukaan unet ovat portti ihmisen piilotajuntaan, tiedostamattomaan psyykkiseen todellisuuteen. Torjutut toiveet, halut ja pelot pukeutuvat usein unissa symboliseen muotoon. Eräs suomalainen tutkija taas on esittänyt evoluutiopsykologisen tulkinnan unien näkemisestä ; unet valmistavat ihmistä kohtaamaan valve-elämän tilanteita.
Hei! Olisin kiinnostunut tietämään mitä materiaalia tässä on lähteenä käytetty:)?
VastaaPoista