Muisti
Muisti rakentuu sensorisesta muistista, työmuistista ja säilömuistista.
Sensorinen muisti :
- Aistiärsykkeiden käsittely
- Tehtävä ylläpitää aistimusta sen aikaa, että se ehditään tulkita
Ikonimuisti:
- näköaistiin liittyvä muistitoiminto
- ylläpitää nähtyä noin 5 sekuntia
- ottaa vastaan näönvaraista ainesta
Kaikumuisti:
- ylläpitää kuultua noin 4 sekuntia
- ottaa vastaan kuulonvaraista ainesta
Sensorinen muisti toimii puskurina joka valikoi ympäristöstä ne ärsykkeet, jotka pääsevät työmuistin käsiteltäviksi ja ihmisen tietoisuuteen.
Työmuisti :
- lyhytkestoinen
- se mitä ja millä ajattelet juuri nyt
- jakautuu komentoyksikköön, fonologiseen silmukkaan ja visuaalis- avaruudelliseen lehtiöön
- yhdistää aistitiedon ja muistitiedon
Säilömuisti :
- asiat joita ei parhaillaan käytetä, mutta tarvitaan nykyhetken ymmärtämiseen
- säilyttää tietoja, taitoja ja muistoja
Toimintatapamuisti:
- miten suoritetaan toimintoja
Sisältömuisti:
- jaetaan episodiseen muistiin ja tietomuistiin
Mieleen palauttamiseen vaikuttaa monet tekijät. Säilömuistissa oleva tieto voidaan palauttaa mieleen erilaisten vihjeiden avulla, ja asiayhteys eli konteksti tukee mieleen palauttamista. Myös fysiologisen tilan ja mielialan on todettu edistävän mieleen palauttamista.
Muistaminen on rekonstruktiivista toimintaa, eli uudelleen rakentamista.
Valemuistot = väärisyneet tai täysin väärät muistot, joiden todenmukaisuudesta yksilö on kuitenkin vakuuttunut
Asioiden unohtamiseen on monia täysin normaaleja syitä, esim. ärsykkeiden epäselvyys, heikkous ja useiden ärsykkeiden samanaikaisuus. Unohtaminen voi olla myös seurausta aivotoiminnan häiriöistä (amnesia, alzheimerin tauti, ohimolohkon sisäiset sairaudet)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti